Olimme jo pidempään miettineet koiran hankintaa. Asustelimme paritalossa, jossa oli pieni piha, joten mikään jättiläisenkokoinen koira ei tuntunut meille sopivalta. Kuitenkaan mitään sohvaperunaakaan emme halunneet. Havaneseihin olin jo törmännyt vuosia aiemmin, kun ystävälläni on havoja ja olen ollut viehättynyt rodun iloisuuteen ja aktiivisuuteen. Lisäksi lapsiperheenä ehdoton vaatimamme luonteenpiirre koiralle on lapsiystävällisyys. Tutkiskeltuamme erilaisia rotuja, alkoi havanese kuulostaa meidän koiralta.
Rotuvalinnan jälkeen alkoi kasvattajan etsintä. Mitään suurta näyttelytähteä emme varsinaisesti hakeneet. Meille tärkeintä oli, että koira olisi terveistä vanhemmista, jotka täyttävät jalostustoimikunnan kriteerit. Näin olisi todennäköistä, että tuo hartaasti odotettu perheenjäsen eläisi seuranamme pitkään. Lisäksi olisi varma, ettemme vahingossakaan tue pentutehtailua.
Havannalaiset ry.:n sivujen kautta löytyi kasvattajia, joille soittelin pentusuunnitelmia tiedustellen. Juttelin pitkään kasvattajan, joka oli jo vuosi kaudet omistanut havoja, ja tämä antoi minulle runsaasti tietoa rodusta ja havan hoidosta.
Eräällä kasvattajalla sattuikin olemaan ensimmäisestä pentueestaan vielä urospentu varaamatta. Niinpä sovimme menevämme sinne muutaman päivän kuluttua pentua katsomaan rotuunkin tutustuaksemme. Taisimme olla koko perhe hieman häkeltyneitä pikkuriikkisten pentujen ympäröiminä. Erityisesti ihmettelin Timon hiljaisuutta - ajattelin jo, että onko hän tullut katumapäälle koiran hankinnan suhteen. Itse olin myyty tuosta pienestä karvapallerosta Ulkona Timolle hänelle outoa hiljaisuutta ihmetellessäni sain kuulla, että jo kasvattajan luo mennessä huonoa oloa valitelleen mieheni vatsassa oli alkanut kiertää todenteolla ja hänen keskittyminen oli mennyt siihen.
Siitä alkoi muutaman viikon kuumeinen odotus. Sinä aikana hankimme lisää tietoa rodusta ja uusimpia tuulia koiran koulutuksesta internetin ja kirjallisuuden välityksellä. Toki tuli hankittua koiralle tuikitarpeellisia tykötarpeitakin. Laitoimme myös kotiamme pentuystävällisemmäksi, että uudella tulokkaalla olisi turvallista varttua. Sattumalta Nelosella pyöri samaan aikaan Hurtta&Stara -ohjelma, jossa esiintynyt havanese sai minut ja poikani täydellisesti puolelleen. Niinpä koirakuumeessamme katsoimme jokaisen jakson omaa pentuamme odottaessa.
Kommentit